Silmukan ytimestä -haaste 5/2013: Lintu

Kyse on siis Silmukan saalistus -blogin Silmukan saalistajan ja Pipon ytimestä -blogin Sinin yhteisestä haasteesta. He antavat joka kuukauden ekana päivänä aiheen, josta pitäisi saada tehtyä jotain käsin. Sen voi siis joko neuloa, virkata, askarrella, ommella tai piirtää, kunhan se on tehty omin käsin.

Tämän kuukauden aiheena oli lintu. Ajattelin ensin, että virkkaisin yhden linnun, joka minulla oli ollut mielessä jo jonkin aikaa, mutta muutin mieleni ja materiaaliksi päätyi lopulta kutistemuovi. Oon nyt jotenkin hurahtanu siihen. Mietin, mitä lintuaiheista voisin kutistemuovista tehdä ja muistin, että olin hankkinut lintuleimasimia. Samoja, jota käytin lintuhäkki-koruun. Sitten mieleen tuli kuva linnuista, jotka istuvat, tai oikeastaan seisovat, langalla. Lopuksi piti vain miettiä, mihin sellaisen tekisi eli se lopullinen "tavara".

Kyseisen esineen toteutus ei sitten ollutkaan hirveän nopea, vaikka ajattelin, että tehdäänpäs tällainen nyt nopsasti. Ensimmäinen versio nimittäin epäonnistui. Olisin halunnut lintulankoja kolme päällekkäin, mutta jätin vähän liian ison välin lintujen väliin ja kehykset oli jo tehty. Keksin sinne sitten lisää täytettä ja kirjoitin tekstin live like a bird. free. Sitten oli paistamisen vuoro ja lopputuloksena olikin tämä:

En tiedä, mikä meni vikaan. Oliko tuo kooltaan liian iso (noin 16x12cm) vai oliko uuni liian kuumalla/kylmällä. Käppyrään mennessä tuo nimittäin tarttui itseensä, eikä päässyt enää avautumaan. Yleensä muovi on avautunut ihan nätisti. Noh, ei auttanut muu kuin aloittaa alusta. MUTTA. Nyt olin viisaampi ja tein lintulangatkin tiuhempaan. Uunissa tosin meinasi käydä uudestaan köpelösti, mutta sain pelastettua muovin ja avaamaan sen käppyrästä parilla haarukalla. Lopputuloskin oli parempi. Ja siitähän sitten syntyi uusi avaimenperä!

Kooltaan avaimenperästä tuli 6,5x4,5cm ja se on juuri sopivan kokoinen omaan avainnippuun. Siitä tuli ihan sellainen,  mitä mielessä olikin.

I Love Your Blog -tunnustus

Sain Harakan aarteet -blogin Harakalta tunnustuksen, kiitos tuhannesti! Kyllä pienen bloggaajan mieltä ja sydäntä lämmittää se, että omasta blogista tykätään :)

    I Love Your Blog -tunnustuksen säännöt: 

            

                  1. Kopioi Post It -lappu blogiisi                

                2. Kiitä linkin kanssa bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen             

        3. Anna tunnustus viidelle bloggaajalle, ja kerro heille siitä pienellä viestillä          

     4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu Post It -lapulla        

      ja toivo, että bloggaajat jakavat sen eteenpäin :)      

Tunnustukseni menee vain neljälle seuraavalle kivalle ja inspiroivalle blogille: (huomasin, että osa näistä on sellaisen jo saanut, mutta ei kai se haittaa, saahan sitä useampi tykätä, eikö?)

Santun Maja -blogin Santulle

Pipon ytimestä -blogin Sinille

Unicord-blogin Veeralle

Looking for Clementines -blogin Tuulille 

SUOMIPIPO in action

Huhheijaa, mikä reissu! Kävimme lauantaina siis katsomassa Suomi-Slovakia jääkiekko-ottelun, mistä puhuin edellisessä kirjoituksessa. Aamupalapöydässä onnentoivotuksien myötä annettu pääsylippu tuli isälle iloisena yllätyksenä. Hetken hän lippua tutkaili, kunnes tajusi, että sinne oikeasti ollaan menossa. Suunnittelimme lähtevämme hyvissä ajoin, sillä varauduimme hirveisiin ruuhkiin areenan lähistöllä, omalla autolla kun lähdimme matkaan. Yllätykseksemme ruuhkaa ei kuitenkaan ollut ja pääsimme suoraan viemään autoa parkkiin. Lisäksi meillä oli hyvin aikaa kiertää ja fiilistellä Hartwall Areenan pihalla olevalla Hockey Gardenissa. Siellä tuli nähtyä Tikkasta, Kummolaa ja Tammista sekä Jukka Poikaa, joka esiintyi pihalla olevassa teltassa ennen peliä.

 Kuvissa ollaan siskon kanssa Hartwall Areenan pihalla (toisesta tosin rajasin pois). Neulottu Suomipipo pääsi päähän vasta, kun menimme halliin sisälle. Pipon ja Suomen lipun lisäksi kotoa sain päälleni Suomi-paidan.  Vasemman kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy muuten  seitsemän metriä korkea Aurinkokuningas aka Tamminen.

Peli oli jännä, yleisö kannusti ja mainostauoilla olleet kädenvääntö- sekä nakkijahti -yleisönhuudatuspelit olivat vähintäänkin outoja, mutta myös hauskoja. Ja niin ne Leijonat vaan yllätti ja menivät voittamaan Slovakian 2-0. Jee!

Lätkähuumaa

Tänään se alkaa! Nimittäin jääkiekon MM-kisat. Ja tiedättekö mitä. Vaikka ottelulippujen hinnat ovat jälleen päätä huimaavia, niin täällä ollaan once in a life time -fiiliksellä menossa areenalle katsomaan huomista Suomi-Slovakia -ottelua. Tässä on myös jujuna se, että isälläni on syntymäpäivä huomenna ja lahjaksi sekä yllätykseksi viemme hänet katsomaan peliä. Mukaan lähtee myös siskoni, jonka idea alunperin oli sekä T.

Isäni ei siis tiedä tästä mitään, ollaan vaan sanottu sille, ettei sovi huomiseksi mitään muuta menoa. Olemme hankkineet liput jo parisen kuukautta sitten ja välillä on ollut vaikeaa olla puhumatta reissusta isän kuullen. Hih, toivottavasti lahja on mieluinen. Harmi vaan, ettei Suomella ole tällä hetkellä mitään parhainta mahdollista joukkuetta, ainakin mitä on noita niin sanottuja harjoitusotteluita katsellut, mutta josko joukkue vaikka yllättäisikin sitten tosi paikan tullen.

Ja jottei meitä vallan luultaisi Slovakian kannattajiksi, mukaan lähtee lippua ja paitaa sekä SUOMIPIPO, josta vähän mainitsin jo tässä postauksessa. Se oli se akuutti tarve. Pipo on neulottu omasta päästä, kaksinkertaisesta Schachenmayrin Cataniasta ja liput kiertävät koko pipon ympäri. Pipon kruunaa valkoinen tupsu. Kyllä näillä varusteilla kelpaa Leijonia kannustaa.

SUOMI ! SUOMI ! SUOMI !

Loppukevennykseksi vielä, että jos Suomelle käy jostain syystä kuitenkin huonosti, niin sitten ollaa fiilismiehinä.

Kuva Naurunappulasta

Kaulakoruilua

RIEMUISAA VAPPUA TEILLE KAIKILLE !

Kutistemuovin parissa kokeilut ovat edenneet väreihin ja leimaamiseen. Puuvärikyniä tuli kokeiltua Totoroon. Olin lukenut, että värit tummuvat uunissa enkä halunnut Totorostani liian tummaa, joten väritin kutistemuovin melko haaleasti. Käytin valkoista kutistemuovia, jota minun piti ensin hioa ja kun muovia sitten väritti, niin värit toivat harmittavasti hiontajäljet esille, mikä näkyy tummempina viivoina. Alla olevista kuvista huomaa, miten väri on muuttunut uunissa. Oikeasti värit ovat kutistuneessa versiossa vähän vielä tummempia kuin kuvassa. Totoron koko oli ennen uunia 12cm ja uunin jälkeen 4,5cm.

Lintuhäkki-korussa taas kokeilin leimaamista sekä värikyniä. Tähän minulla oli kaksi leimasinta: iso lintuhäkki ja setti, missä oli pieniä lintuja. Ensin leimasin lintuhäkin muoviin, väriä ei tullut kunnolla kaikkiin kohtiin, mutta on oikeastaan kivan näköistä, kun häkistä tuli tuollainen "kuluneen" näköinen. Annoin häkin kuivua hetken aikaa ja sitten leimasin linnun oikeaan kohtaan. Sitten väritin linnun sinisellä puuvärikynällä. Muste ei kuitenkaan ollut täysin kuivunut, joten joistakin kohdista tuli hieman suttuisia. Lintuhäkin koko oli ennen uunia noin 11cm ja uunin jälkeen hieman reilu 4cm.