Satunnaisia sankareita, osa 1

Tilkkuprojekti, johon kannattaa tarttua. No eihän sitä voi olla tarttumatta, kun noin kehoitetaan. Tämä on siis Kotoliving-lehden tilkkutakki-projekti, jossa ideana on oppia ja neuloa erilaisia pintaneuletilkkuja. Tilkuista sitten tehdään takki, joka on ilmeisesti malliltaan suora ja väljä. S/M-kokoa varten tarvitaan 92 tilkkua ja jokaista pintaneuletilkkua neulotaan ainakin kaksi kappaletta. Jokaisessa Kotoliving-lehdessä ilmestyy kolme tilkkua ja ohjeet niiden tekemiseen, mutta myös Kotolivingin nettisivuilla ilmestyy joka viikko, yleensä perjantaisin, yksi tilkku.

Päätin siis lähteä mukaan tähän projektiin, mutta olen vasta nyt alkanut neuloa näitä tilkkuja, kun oon vihdoin saanut kaikki akuutimmat käsityöt tehtyä alta pois. Neulottavien tilkkujen ja tulevan tilkkutakin väriskaala näkyy oikeastaan jo näissä alla olevassa kuudessa tilkussa. Mustaa, valkoista, harmaata ja sinisen eri sävyjä. Innolla odotan, miltä takki tulee näyttämään valmiina.

Tässä on ensimmäisestä lehdestä löytyvät kolme tilkkua kaksin kappalein. Ainaoikein, helmineule ja tuplahelmineule. Helmineule oli ihan uus juttu mulle, sitä ei ole tullut ikinä kokeiltua, ja tykästyin.

Ja hei tää on ihan mahtava tilaisuus päästä kaikista jämälangoista eroon! Uusia lankoja en lähde ostamaan tätä varten ennen kuin kaikki pienet jämäkerät on neulottu poies.

Onko muita tämän projektin aloittaneita? Oletteko noudattaneet ohjeita orjallisesti vai ottaneet joitain vapauksia niihin?

Repomiehen Rauno

"Tämä asia painetaan sitten villasella. Villasella painetaan. Sormien läpi katsotaan tätä sitten. Koirana veräjästä pääsen minä tästä. Veräjästä singahtaa koira. Villasella painettu koira. Sormien läpi näkee sen villasella painetun koiran kun se menee sieltä veräjästä. Villakoira menee. Sen näkee sitten silmällä siitä. Ei nääkään lääkkeet toimi. Kaikki lääkitys on ihan puhdasta scheissea. JUMALAUTA!" -Rauno Repomies

Kaverini on kova Pasila-fani. Vajaa kaksi vuotta sitten virkkasin hänelle Rauno Repomiehen syntymäpäivälahjaksi. Virkattua tuli kuvan perusteella. Tarkkasilmäisimmät kuitenkin ehkä huomaavat, että alla olevissa kuvissa on kaksi _eri_ Repomiestä. No miksi niitä sitten on kaksi? Koska Itella, Posti. Tuo luotettu viestinviejä kivasti kadotti kauniisti pakatun ja postitetun paketin. Se ei ikinä löytänyt perille, vaikka Postille siitä ilmoitettiinkin ja he lupasivat asiaa selvittää. Sekä lähetys- että vastaanottopäässä. Kaverillekin paljastui, että hänelle oli paketti tulossa, mutta ei kuitenkaan tiennyt, että mitä. Harmitti. Mutta ei siinä mitään, uutta oli alettava tekemään. Ohjetta en tietenkään ensimmäisestä Repomiehestä ottanut ylös, koska ajattelin, että kerrankos tuon nyt vaan tekee. Toista tehdessä oli kiire eikä Raunon kuvaa ollut aina saatavilla malliksi, joten siitä tuli pakostikin vähän erilainen. Rintataskussa olleen lääkepurkin väritkin meni vahingossa sekaisin. Vasemmalla oleva kuva on siis alkuperäinen Repomies, oikealla kiireellä tehty. Hyvät ja huonot puolet kummassakin loppujen lopuksi.

Nyt kyseisellä herralla olisi noin kahden viikon kuluttua tuparit ja tuparilahjaksi ajattelin Raunolle vähän kaveria. Mutta siitä lisää sitten myöhemmin. Ehkä.

"Ei ole hyvä tämä tuttimies." -Rauno Repomies

Tunnustusta

Sain Laura osaa -blogin Lauralta tunnustuksen. Kiitos siitä! Ihan häkellyin.

Tämän tunnustuksen tarkoitus on saada huomiota suhteelliseen uusille blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. Tässä säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen, antavat sen eteenpäin.

Olen vähän huono seuraamaan uusia blogeja ja ne blogit, joille olisin tunnustusta halunnut antaa, olivat jo sellaisen saaneet. Jotenka annan oman tunnustukseni vain kahdelle blogille sen enempiä selittelemättä:

Neitoperhonen
Pipon ytimestä
 

Yksisarvinen

Pikkusiskon kaverilla oli jonkinlainen yksisarvis-projekti menossa, minne hän tarvitsi erilaisia juttuja yksisarvisista (tarinoita, piirustuksia, kakkuja jne.) ja pikkusisko ehdotti minulle, että voisin tehdä amigurumi-yksisarvisen. Noh, minähän suostuin ja sellaista piti sitten alkaa kehitellä.

Suunnittelin yksisarviseni apuna käyttäen Googlesta löytyneitä yksisarvisten kuvia ja tässäpä sitten pukkaa ohjetta muidenkin iloksi.

Yksisarvinen:

Lanka: Valkoinen Novitan Tennessee (ei ehkä se paras vaihtoehto), Lila Novitan Miami
Koukku: nro 2

Vartalo
1. krs: 6 ks (itse aloitan aina taikarenkaalla eli magic ringillä)
2. krs: [2 ks s:aan] x6 (12 s)
3. krs: [1 ks, 2 ks s:aan] x6 (18 s)
4. krs: [2 ks, 2 ks s:aan] x6 (24 s)
5. krs: [3 ks, 2 ks s:aan] x6 (30 s)
6.-12. krs: 7 tavallista krs:ta (30 s)
13. krs: [4 ks, 2 s yhteen] x5 (25 s)
14.-16. krs: 3 tavallista krs:ta (25 s)
17. krs: [3 ks, 2 s yhteen] x5 (20 s)
18.-20. krs: 3 tavallista krs:ta (20 s)
21. krs: [2ks, 2 s yhteen] x5 (15 s)
Täytä vanulla.
22. krs: [1 ks, 2 s yhteen] x5 (10 s)
23. krs: [2 s yhteen] x 5 (5 s)
Päättele.

Jalat (4 kpl)
1. krs: 5 ks
2. krs: [2 ks s:aan] x5 (10 s)
3. krs: [1 ks, 2 ks s:aan] x5 (15 s)
4. krs: 1 tavallinen krs silmukoiden takareunaan (15 s)
5.-6. krs: 2 tavallista krs:ta (15 s)
Vaihda väri.
7.-9. krs: 3 tavallista krs:ta (15 s)
10. krs: [3 ks, 2 s yhteen] x3 (12 s)
11.-14. krs: 4 tavallista krs:ta (12 s)
Lopuksi 1 ps. Jätä pieni pätkä lankaa ompelua varten.

Pää
1. krs: 6 ks
2. krs: [2 ks s:aan] x6 (12 s)
3. krs: [1 ks, 2 ks s:aan] x6 (18 s)
4. krs: [2 ks, 2 ks s:aan] x6 (24 s)
5. krs: [3 ks, 2 ks s:aan] x6 (30 s)
6.-11. krs: 6 tavallista krs:ta (30 s)
12. krs: [3 ks, 2 s yhteen] x6 (24 s)
13. krs: [2 ks, 2 s yhteen] x6 (18 s)
14. krs: [1 ks, 2 s yhteen] x6 (12 s)
Lopuksi 1 ps. Jätä pieni pätkä lankaa ompelua varten.

Turpa
1. krs: 5 ks
2. krs: [2 ks s:aan] x5 (10 s)
3. krs: [1 ks, 2 ks s:aan] x5 (15 s)
4.-6. krs: 3 tavallista krs:ta (15 s),
Lopuksi 1 ps. Jätä ompelua varten pieni pätkä lankaa. Kirjo sieraimet.

Korvat (2 kpl)
1. krs: 4 ks
2. krs: [2 ks s:aan] x4 (8 s)
3.-5. krs: 3 tavallista krs:ta (8 s)
Lopuksi 1 ps. Jätä ompelulanka.

Sarvi
1. krs: 3 ks
2. krs: [2 ks s:aan] x3 (6 s)
3.-6. krs: 4 tavallista krs:ta (6 s)
Lopuksi 1 ps. Jätä ompelulanka.

Kokoaminen
Ompele vanulla täytetty turpa päähän, kiinnitä silmät (itse käytin 6mm turvasilmiä), ompele sarvi ja korvat. Täytä pää vanulla ja ompele vartaloon. Täytä jalat vanulla ja ompele ne vartaloon. Lopuksi tee harja sekä häntä.

Harja ja häntä
Leikkaa n. 20cm pituisia lankoja ja jaa ne kolmen ryhmiin (myös kahden ryhmä saattaa olla sopiva). Taita langat puoliksi ja vedä harjakohdassa olevan silmukan läpi lenkiksi, kuten alla olevassa kuvassa. Sitten vedä langat lenkin läpi. Jatka näitä niin pitkälle kuin haluat harjan ylttävän (itse tein kahdeksan kolmen langan lenkkiä). Avaa langat säikeiksi ja leikkaa sopivan pituisiksi. Tee häntä samalla tavalla.

Palmikkolapaset

Halusin tehdä itselleni yksinkertaiset mustat lapaset, missä olisi yksi yksinkertainen palmikko. Mistään ei oikein tuntunut löytyvän valmista ohjetta tuollaisiin perus palmikkolapasiin, vaan löytyi kyllä muita hienoja ohjeita, missä oli vähän enemmän kuin vain yksi palmikko. Mutta kun halusin yksinkertaiset. Päätin siis tehdä lapaset ilman ohjetta, fiiliksellä "no jos nyt kokeillaan". Peruslapaset osaan toki tehdä ja olen tehnyt muutamat helpot kirjoneulelapaset ohjeen avulla. Näissä kuitenkin jollain tavalla teki haastavaksi se, että mihin kohtaan palmikko pitää tehdä, jotta se tulisi keskelle kämmenselkää. Pienten pähkäilyjen ja ohjeiden selaamisen jälkeen oli suurin piirtein selvillä palmikon paikka ja kyllähän se sitten onnistui aika hyvin.

Ohjetta palmikkolapasiin en valitettavasti muistanut kirjoittaa ylös, mutta tein noihin kahdeksan silmukan palmikon, oisikohan ollut seitsemän tai kahdeksan kerroksen välein. Minä tykkään.

Amigurumi, mikä?

Amigurumi on neulottu tai yleensä virkattu hahmo. Amigurumit ovat lähtöisin Japanista ja amigurumi-nimi tulee japaninkielisistä sanoista ami=virkattu, neulottu ja nuigurumi=pehmolelu.

Itse löysin amigurumit parisen vuotta sitten. Lueskelin jotain käsityölehteä ja siellä oli lyhyt artikkeli amigurumeista. Googlasin lisää ja ihastuin. Käsityölehden artikkelissa esiteltiin myös amigurumi-kirja, Mia Bengtssonin Amigurumi - Virkkaa omat maskottisi. Sehän piti tietysti hankkia heti ensimmäisenä, jotta pieniä suloisia amigurumeja ja niiden tekoa pääsisi kokeilemaan.

Kirja oli mahtava näin amigurumi-ensikertalaiselle. Kirjan alussa kerrotaan kaikki perusasiat: mitä tarvitsee amigurumin tekoon, miten amigurumi kootaan, miten ohjeita luetaan sekä lisäksi ohjeet eri virkkaussilmukoiden tekoon. Hahmot on jaoteltu vaativuustasoiltaan niin, että alussa on helppoja hahmoja, sitten keskitasoisia ja lopuksi haastavia ja vaativia hahmoja.

Aivan ensimmäiseksi kokeilin allaolevassa kuvassa oikealla alhaalla näkyvää maskottia tai retrovauvaa, kuten kirjassa tarkennetaan. Hahmolla on siis huppu päässä ja kaulaliina kaulassa. Sinisellä maskotilla on siniset helmisilmät ja musta-valkoiselle maskotille kirjoin silmät. Hahmo oli nopea virkata ja siinä sai hyvin amigurumeiden perusideasta kiinni.

Porkkanahahmoista näkee kyllä hyvin, mikä on tehty ensimmäisenä ja mikä viimeisenä, jos katsoo porkkanan kärkeä. Hah. Niidenkin naamat on kirjottuja. Kilpparit taas ovat lempiohjeeni tästä kirjasta ja niitä onkin tullut virkattua varmaan eniten, itselle ja kavereille, vaikka meni kyllä jonkin aikaa ennen kuin sain kilpikonnan kilven ohjeesta selvää. Myöhemmin sitten selvisikin, että siinä kohtaa ohjeessa on pieni virhe. Ihmettelinkin aina, että miksi tekemäni kilpi ei näytä samanlaiselta kuin kuvassa. Sittemmin kilvestä onkin tullut oikean näköinen.

Jos joku ei ole vielä kokeillut näiden ihastuttavien pienten, tai miksei isojenkin, hahmojen tekemistä, kokeilkaa ihmeessä! Näihin nimittäin jää koukkuun.

Tilkkupeittoa

Turkoosin-tummanharmaa isoäidinneliöistä tehty tilkkupeitto on viime kevään projekteja. Lankana käytin Novitan Seiskaveikkaa ja tilkkuja tuli virkattu yhteensä 63 kipaletta, 7x9. Tilkkujen virkkauksessa taisi kulua parisen kuukautta ja jossain vaiheessa tuli pieni epätoivo, että miksi piti aloittaa tämmöisen tekeminen. Muutama vuosi sitten nimittäin jätin kesken silloisen tilkkuprojektin, koska tilkkuja oli vaan niin tylsää virkata. Tosin ne tilkut oli ainakin puolet pienempiä kuin tässä peitossa.

Mutta kyllä pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys lopulta palkittiin. Peitosta tuli aika kiva ja sopii meidän turkoosin harmaaseen olohuoneeseen. Tilkut on virkattu yhteen ja viimeistelyksi tein vielä nirkkoreunan. Lankojen päättelyäkin oli ihan kiitettävästi, mutta onneksi osan langanpätkistä sai virkattua tilkkujen yhdistämisessä piiloon.

Ja on muuten lämmin peitto.  Taitaa kuitenkin mennä vielä jonkin aikaa ennen kuin aloitan seuraavan tilkkuprojektin.

Pöwwösukat

Edellisessä postauksessa puhuin joulusta ja ajattelinkin esitellä joululahjaksi pikkusiskolle tekemäni pöllövillasukat. Se tykkää pöllöistä.

Molemmissa sukissa on siis kaksi vierekkäin olevaa huhuilijaa. Silminä toimivat mustat napit. Pöllön ohjeen laadin eri ohjeiden perusteella, sillä monissa ohjeissa pöllö tehtiin alhaalta ylöspäin, mutta sehän ei villasukissa onnistu, ellei aloita sukan tekoa varpaista tai ellei halua pöllöjä sukkiin pää alaspäin.

Pöllön ohje:

Ensin tietenkin neuloin pari senttiä normaalisti resoria (2 s oikein, 2 s nurin) ja kun aloin neuloa pöllöä, se kävi näin. Ja tästä ohjeesta muodostuu siis vain yksi pöllö. Muualla neuloin normaalisti resoria.

1-3 krs: 2 s nurin, 8s oikein, 2 s nurin
4. krs: 2 s nurin, 2 s apupuikolle työn eteen, neulo 2 s oikein, neulo apupuikolla olevat oikein, 2 s apupuikolle työn taakse, neulo 2 s oikein, neulo apupuikolla olevat oikein, 2 s nurin
5-6 krs: 2 s nurin, 8 s oikein, 2 s nurin
7-8 krs: 2 s nurin, 1 s oikein, 2s nurin, 2 s oikein, 2 s nurin, 1 s oikein, 2 s nurin
9. krs: 2 s nurin, 8 s oikein, 2 s nurin
10. krs: tee kuten 4.krs
11-17 krs: 2s nurin, 8 s oikein, 2 s nurin
18. krs: tee kuten 4. krs
19-20 krs: 2 s nurin, 8 s oikein, 2 s nurin

Sitten neuloin villasukan loppuun ihan normaalisti. Kun sukat olivat valmiit, ompelin napit paikoilleen. Minä tykkään ja siskokin tykkäsi, kun tajusi vilkaista sukkia kunnolla avattuaan paketin, villasukkia kun ei alunperin ollut toivomuslistalla.

Joulukortteilua

Joulu oli ja meni jo aikoja sitten, mutta tässä viime joulun joulukortti, joka päätyi postin kautta monille sukulaisille.

Korttiin on liimattu virkattu lumihiutale ja hiutaleen ohje on peräisin eilen tein -blogista. Lumiset puut piirsin itse ja virkatun lumihiutaleen kaveriksi tuli erilaisia lumihiutaletarroja. Kortin toiselle puolelle taasen tuli lumihiutaleeseen liittyvä runo ja hyvän joulun sekä uuden vuoden toivotukset. Viime joulukorttiaskarteluista olikin kulunut monta vuotta ja vihdoin oli aikaa askarrella niitä itse. Sukulaisetkin tykkäs kovasti.

Keskeneräistä

Keskeneräinen neulomus, mutta voiton puolella ollaan.

Rakastan tuota langan väriä.

Uuden alku

Huh huh, kun jänskättää. Uudet asiat jännittävät aina oli se sitten positiivinen tai negatiivinen juttu. Nyt on vuorossa oman blogin aloittaminen, mikä tietenkin on positiivista. Olen aikaisemmin seurannut kateellisena sivusta muita käsityöblogeja ja ihaillut siellä esiteltyjä tuotoksia. Sitten ajattelin, että hitsi vieköön, minäkin haluan. Tässä sitä nyt sitten ollaan.

Täällä blogissa kirjoittelee siis reilu parikymppinen entinen päijät-hämäläinen, nykyinen etelä-savolainen. Tarkemmin ottaen mikkeliläinen. Mikkelissä asustelen avomieheni kanssa.

Blogissani neulotaan, virkataan ja ehkä satunnaisesti myös askarrellaan, näperrellään, ideoidaan ja inspiroidutaan.

Lopuksi perinteiset: lukijaksi liittyminen ei ole kiellettyä, kommentteja saa jättää ja TERVETULOA SEURAAMAAN! :)