Kaunein Nurmilintu

Todella harvoin neulon jotain tiettyä mallia useampaan kertaan, jos ei ihan perussukkia lasketa, mutta nyt on käynyt sellainen juttu, että kolmas Nurmilintu on syntynyt.

En päässyt osallistumaan heinäkuisiin Neulefestareihin, jotka järjestettiin Jyväskylässä, mutta paikkasin harmituksen ja käväisin festareiden jälkeen Titityyssä ja ostin sieltä pari vyyhtiä tuota ihanaa ranskalaista la Bien Aiméeta, mitä oli festareillakin esillä ja myynnissä. Toinen niistä vyyhdeistä oli tämä Nurmilintuun päätynyt Merino Singles -lanka (100% merinoa) sävyssä Aimée's Shawl. Aivan ihana väri! Vaaleanpunaisen ja persikan vivahteinen, jossa on myös oransseja, vaalean ja tumman turkooseja sekä vihertäviä specklejä eli pilkkuja.

Vähän joutui kyllä jännittämään, riittääkö lanka huiviin, kun 100 grammassa oli metrejä 366, mutta lanka riitti juuri ja juuri. Niin ja 4mm bambupyöröillä posoteltiin menemään. Ei tätä voi hehkuttaa liikaa, sillä tästä tuli niin kaunis!

Tuplasti neonia

Pari vuotta sitten neuloin kahdesta eri Schachenmayr Regian Fluormania -langasta sekä itselleni että äidilleni neonsukat harmailla raidoilla. Nuo värit taisi olla Neon Flower ja Neon Rainbow. Floweria oli jäänyt 76g ja Rainbowta 61g eli aika kivasti. Nyt sitten pistin nuo jämäkerät yhteen ja raidoitin niistä jämävillasukat.

Neuloin sukat 3mm puikoilla ja 56 silmukalla. Vaihdoin lankaa aina yhden kerroksen välein, kantapääksi tein tiimalasikantapään. Langat raidoittui aika kivasti ja tuli sopivasti eriparisamaparisukat. Vaikka neuloin aika pitkät varret, niin lankaa jäi vielä toisiin jämätöihin. Tuplaneonsukista tuli noin 38 jalkaan sopivat ja lahjoin toisen pikkusiskoni näillä ihanilla väripläjäyksillä.

Ihana Opettajatar

Tilasin joskus aikoja sitten Titityystä kolme vyyhtiä The Uncommon Threadin Merino Silk Fingeringiä (50% superwash merinovillaa, 50% silkkiä) sävyssä Zitouni aikeissa neuloa Veera Välimäen suunnittelema Opettajatar, joka löytyy hänen Lankaleikki-kirjastaan. Nyt loppukesästä/alkusyksystä se sitten tapahtui. Aloitin ensin neulomaan S-kokoa, mutta en päässyt kaulusta pidemmälle, kun tuntui, että siitä tulee liian pieni, joten purin sen ja aloitin M-kokoa. Langan riittävyyttä sai myös jännittää aika kovin, kun ohjeen mukaan kannatti varautua neljällä vyyhdillä ja minulla oli vain se kolme vyyhtiä. Neuloin 3mm ja 3,5mm puikoilla.

Mutta hyvin kävi, lankaa jäi 8 gramman pikku nöttönen. Jätin helman muutaman sentin lyhyemmäksi ja siitä tuli kuitenkin tarpeeksi pitkä. Ennen hihoja neuloin nappilistat, kun hihoja olisi sitten pystynyt jättämään vähän lyhyemmiksi, jos lanka ei olisikaan riittänyt. Mutta riittihän se, jee!

Tämä Merino Silk Fingering on aivan ihanan tuntuinen lanka ja mielestäni sopii takkiin kyllä ihan hyvin. Semisolidi vihreä väri on myös todella kiva. Enkä edes jaksanut raidoittaa kahta vyyhtiä, eikä suurempia värieroja syntynyt. Napit tilasin samaan aikaan langan kanssa, ovat kookosnappeja.

Nalleperhe

Virkkasin töihin (päiväkotiin) nalleperheen, joiden avulla lasten kanssa leikitään erilaisia matikkajuttuja. Nallematikkana tunnettu myös.

Ruskea ja tummanruskea oli ilmeisesti jotain iki-ikivanhaa Seiskaveikkaa, olivat jämiä, joten siksi nalleilla vähän eri värityksiä. Vaaleanruskea oli Novitan Rose Mohairia. Silmät ja nenä on turvasellaisia. Ohjetta minulla ei nalleihin ollut, vaan tein nallet omasta päästä kokeilemalla. Nyt olen pari jämäkerää köyhempi.

Virkattu lampunvarjostin

Molla Millsin Virkkurissa on virkatun lampunvarjostimen ohje. Kun ensi kerran idean näin, oli mielessä sellaisen tekeminen. Oikeanlaisen lampunvarjostimen etsiminen vei vain melko kauan aikaa. Ja itse toteutuminenkin otti sitten oman aikansa. Muutettuamme vihdoin uuteen kotiin, yksi huone tarvitsi uuden lampun ja tässä kesällä sitten eräs päivä ryhdyin toimiin. Pari iltaa tämä projekti vei eli aika nopeasti valmistui kivan näköinen varjostin.

Käytin mustaa ontelokudetta ja 8mm koukkua (joka taas katkesi, Novita<3, ja viimeiset kierrokset oli virkattava nysällä). Lampunvarjostimeen ostettiin uusi sähköjohto ja lamppu, jotka sitten mieheni näpersi kiinni. Musta johto olisi ehkä ollut parempi, mutta valkoinen kelpaa myös.

Tältä alkuperäinen lamppu näytti, löysin sen joltain kirpputorilta, en enää muista, että miltä. Kangas lähti aika kiltisti irti kehikosta eikä voimaa tarvittu käyttää. Mitään liimojakaan ei pahemmin kehikkoon jäänyt, joten helpolla pääsi putsauksen osalta.