28.3.2014

Osoitekirja

Käväisimme tuossa toissa viikonloppuna Kuopiossa extempore yhden yön reissulla ja vierailimme samalla kertaa Kuopion Matkus-kauppakeskuksessa. Sieltä Tigerista matkaan tarttui kahden euron perusmusta osoitekirja. Tarkoitus oli vähän kohentaa sitä sitten kotona ja niinhän minä sitten tein.


Hyvänä apuna tässäkin jälleen dymo sekä Teippitarhasta hankittu pitsikuvioinen teippi. Sitten vaan osoitteita kirjoittamaan!


Mukavaa aurinkoista ja keväistä viikonloppua!

25.3.2014

Siskolle synttärikortti

Eilen nuorempi pikkusiskoni täytti täydet 20 vuotta, joten perjantaina postimiehen matkaan lähti tällainen kortti, vaatelahjakortin kera.


Kortissa on hyödynnetty hamahelmiä sekä dymoa. Hamahelmistä tein kaksi pientä lahjapakettia, joista yläosan "narut" tuottivat hieman hankaluuksia. Seuraavalla kerralla pitää lisätä parit helmet lisää, jotta ne sulaisivat paremmin kiinni toisiinsa. Liimasin paketit tuollaiselle helmiäisen vaaleansiniselle korttipohjalle ja lopuksi kirjoittelin dymolla tekstit. Taakse tuli sitten vielä onnentoivotuksia ynnä muuta sellaista, mitä synttärikortissa pitää olla.

20.3.2014

Värikkäät kutistemuovipöllöt

Minulla oli tuossa taannoin synttäriarvonnassa palkintona muun muassa tuollaiset värikkäät pöllösilmukkamerkit ja ajattelin nyt näyttää, miten pöllöjen väri muuttui uunissa.

Kutistemuovi oli huurteista, valmiiksi karhennettua muovia, johon mustalla tussilla piirsin pöllöjen ääriviivat ja tavallisilla puuvärikynillä väritin ne sitten. En värittänyt pöllöjä hirmuisen voimakkaasti, koska tiesin, että värit kyllä tummuvat uunissa, mutten kuitenkaan tiennyt, kuinka paljon ne tummuisivat. Otin kuitenkin varman päälle ja väritin ne melko haaleasti, en nimittäin halunnut väreistä liian tummia.

Tässä pöllöt ennen uunia:

 Ja uunin jälkeen:


Värit siis tummuivat ja tulivat kivasti kirkkaammiksi. Uuni oli noin 160-170 asteessa, joka on ainakin tuolle meidän uunille se sopiva lämpötila muovin paistamiseen.

17.3.2014

Väripallosukat

Huh huipakkata. Eipä ole tännekään tullut mitää vähään aikaan kirjoitettua. Jotenkin viimeiset pari viikkoa on olleet sellaista menoa ja meininkiä, ettei ole vaan ehtinyt tätä päivitellä. Mutta nyt!

Ostin Novitan karnevaalia ja tummanharmaata ja halusin niistä kirjoneulesukat. Helposti neulottavat. Ei mitään liian vaikeaa kuviota tai muuta. Päädyin palloihin. Vähän niinku ne kuuluisat kuplat, mutta helpommin tehtynä.

Sukissa on 54 silmukkaa. Silloin kuvio meni tasan. Pallorivit menee limittäin enkä jalkapohjassa enää tehnyt koko jalan ympäri palloja, vaan viivoja jalkapohjan puolella. Silloin kiilakavennuksetkin meni nätisti.


Karnevaali on kiva lanka. En vaan tajua tota ruskeaa tuossa kerässä. Se on vähän sellainen combo braker, ei sen kuuluisi olla siellä. Eikä se edes niin hyvin erotu tuosta tummanharmaasta kuin muut värit. Hölmö ruskea. Sen tilalla voisi olla vaikka violetti. Mutta olisiko se sitten sama kuin Novitan sateenkaari? Jaa'a.


Jostain syystä nuo kaksi viimeistä  kuvaa ovat väriltään haaleammat kuin oikeasti. Blogger ilmeisesti vaalentaa noita kuvia? Yritin ladata kuvia uudestaan, mutta ongelma ei poistunut :( Noh, josko tätä yrittäisi päivittää sitten jossain vaiheessa ja saisi kunnon väriset kuvat.

8.3.2014

No ne tyynynpäälliset!

Muistatteko vielä, kun oikeastaan melkein juuri tasan vuosi sitten pohdiskelin uusia tyynynpäällisiä? Sitten tyynynpäälliset esiintyivät uudemman kerran keskeneräisissä käsitöissäni. Sen jälkeen niistä ei olekaan tainnut kuulua mitään, vaan ne ovat olleet omassa hiljaisuudessaan. Tähän asti. Nimittäin nyt on käynyt sellainen juttu, että olen saanut tyynynpäälliset valmiiksi! Jippiii!

Tyynynpäällisten palathan valmistuivat ihan kivasti siinä kesän aikana, ja sainkin melkein yhden tyynyn verran yhdistettyä paloja, mutta sitten se tyssäsi. Kertakaikkiaan tyssäsi. Oli paljon kivempia juttuja tehtävänä ja palojen yhdistäminenkin tökki, koska niitä oli vähän hankala yhdistää paksun langan vuoksi. Lisäksi en silloin ollut enää edes varma, tuleeko tyynynpäällisistä sellaisia kuin olin kuvitellut.

Tuossa joulun jälkeen kävin sitten ostamassa niihin vetoketjut, jos se vaikka vauhdittaisi niiden valmiiksi saamista. Mutta ei. Meni vieläkin se pari kuukautta ja keskeneräiset tyynynpäälliset ehtivätkin asustaa yhteensä yli sen puoli vuotta sohvamme selkänojalla ja palaset sivupöydällä, kunnes totaalisesti kyllästyin (samoin T kyllästyi) niihin ja päätin, että nyt ne tehdään valmiiksi, tuli niistä sitten kivat tai ei, mutta että nyt pitää saada ne tehtyä. Sitten siinä menikin pikkuisen yli yhden viikonlopun ja päälliset olivat valmiit!


Ja niistähän tulikin loppujen lopuksi tosi kivat! Sen verran suunnitelma vain muuttui matkan varrella, että ostimme uudet sisätyynyt päällisiä varten, sillä ne rikkinäiset turkoosit tyynyt olisivat olleet liian pienet niihin. 



Tein nuo siis Novitan Hangolla, valkoisella sekä harmaalla. Virkkasin nelosen koukulla neliöitä aloittaen kulmasta ja vaihtaen väriä keskikohdassa. Paloista tuli noin 15x15 cm ja tyynyistä tuli noin 40x40 cm kokoiset. Vetoketjun ompeleminenkin meni mukavan kivuttomasti. Tyynyistä tuli tukevat, mutta samalla ihanan muhkeat. Oon tyytyväinen :)


Niin ja hyvää naistenpäivää kaikille naispuolisille eli varmaan kaikille seuraajille!

5.3.2014

Haaste: Bloggauspaikka

Useammassa blogissa on viime aikoina esitelty niitä omia bloggauspaikkoja, joten kannoinpa viimein oman kortenikin kekoon ja kuvasin sen oman bloggauspaikkani.


Minun bloggauspaikkani ja se paikka, missä muutenkin oleilen koneella,sijaitsee kerrostalokaksiomme makuuhuoneessa. Pöydän vieressä on cd-torni ja parit pahvilaatikot, joissa on askartelutarvikkeita sekä jämälankoja. Pöydän alla on anopilta lainassa oleva/saatu ompelukone. Läppärin takana on pienet kaiuttimet. Tuolin olen saanut monta vuotta sitten joululahjaksi ja se onkin alkanut jo hajoilla selkänojan osasta. Muuten tykkään tuolista tosi paljon ja se on mukava istua syvyytensä ansiosta, joten hieman harmittaa, että jossain vaiheessa täytyy löytää uusi tuoli, ellei tuota sitten saada jotenkin korjattua.


Tältä bloggauspaikkani siis näyttää. Tai pitäisi ainakin näyttää, sillä suurimman osan ajasta se valitettavasti näyttää tältä:


Eikä tuokaan vielä ole se pahin mahdollinen näkymä. Välillä pöytä ja pöydän ympärys on niin täynnä kaikkea ylimääräistä, että ihan ahdistaa, mutta raivokkaalla siivoamisella siitäkin onneksi selvitään.